Kaikki on hyvin, ei meitä mikään uhkaa – väärin

Eurooppa ja Suomi ovat eläneet syvän rauhan aikaa toisesta maailmansodasta lähtien. Kylmän sodan päättyminen lopetti viimeisenkin jännitteen ja johti osaltaan nopean teknisen kehityksen kanssa ilmapiiriin, jossa luottamus yhteiskuntaan ja sen toimintaan on vahva.

Tämän blogin viitekontekstissa pyrimme tuomaan ilmi asioita ja näkökulmaa siitä, miten saattaa olla kannattavaa varautua vaikeuksiin - erityisesti pahimpiin - vaikka niiden todennäköisyys on heikko. On erittäin yleistä ajatella, etteivät mitkään ongelmat ole mahdollisia.

Tämä väite ja luulo on yksiselitteisesti väärä.

Uhka ei ehkä ole välitön ja sen todennäköisyys on pieni. Ongelmat on kuitenkin mahdollisia. Ongelmaan on tarttunut myös Yle, joka uutisoi VTT:n tekemästä tutkimuksesta.

"Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tuore raportti nostaa esiin useita vakavia uhkakuvia, joihin varautumiseen liittyy Suomessa merkittäviä ongelmia tai puutteita. Hankkeessa analysoitiin sähkönjakelun häiriötilanteiden, kuljetusten häiriintymisen ja pandemiatilanteen hallintaa.
"

Erityisen haavoittuva on sähköverkko:

"Raportin mukaan häiriö kantaverkossa voi pahimmillaan kaataa koko sähköverkon, jos useampi kuin yksi keskeinen sähköntuottaja on toimintakyvytön.

Tämä johtuu siitä, että kantaverkon tehopulan tasauksen on suunniteltu toimivan tilanteessa, jossa yksi keskeinen sähköntuottaja, esimerkiksi ydinvoimala, ei kykenisi toimittamaan sähköä verkkoon. Useamman kuin yhden toimijan lamaantuminen voisi sen vuoksi raportin mukaan kaataa koko verkon, jolloin se pitäisi ajaa vähitellen takaisin ylös alueittain lisäämällä voimalaitoksia hallitusti verkkoon."

Myös polttoaineen jako olisi tällaisessa tilanteessa hyvin vaikeaa:

"Jos sähkönjakelu häiriintyisi pidemmäksi aikaa, voisi polttoainehuolto muodostua ongelmaksi. Raportissa huomautetaan, että maahan tarvittaisiin ainakin 69 varavoimalla varustettua jakeluasemaa, jotta tärkeät toiminnot olisi turvattu häiriötilanteessa.
Raportintekohetkellä tällaisia huoltoasemia oli kuitenkin vain neljä."

Vaikka riskit eivät ehkä ole suuren suuria, ne ovat olemassa. Kannustamme kaikkia miettimään toimintamalleja tilanteisiin, joissa nämä uhkat käyvät toteen.

Mikäli 10 euron investointi nyt helpottaa elämää tilanteen koittaessa tuntuvasti, hankinta kannattaa ehdottomasti tehdä.

Amerikkalaistyyliseen poteronkaivuuseen tämä blogi ei ketään kannusta, vaikka sekin toki olisi omana pienenä urakkana varmasti äärettömän opettavainen.

Esittelyssä EDC-tulentekosetti

Autossani kulkee mukana aina oheinen EDC-setti tulentekoa varten. Mukana kulkee toki muutakin mutta tämä setti on aina mukana ja nopea ottaa mukaan mikäli tulee tarve tehdä tulet. Tämä yksi tärkeimmistä selviytymistaidoista ei varmasti esittelyitä kaipaa sen suuremmin.

Tavarat kulkevat mukana Ortliebin 3L kuivapussissa joka on nopea heittää reppuun mukaan.

Sisältö:

• Ortlieb 3L kuivapussi
• Ontario RAT-7 veitsi
• Colt-sytytin
• Esee Advanced Fire kit: tulukset ja kuivatila sytykkeille, mukana kompassi
• Varta-otsalamppu
• Paracord-ranneke, jossa pilli ja raapasulevy tulustikkua varten
• Light My Fire tulukset
• Newercold-keholämmitin
• Survival-rasia, sytykkeitä ja kompassi, fresno-linssi

Survival-rasia, sisältö kuvattu alhaalla

 Survival-rasiassa on lähinnä sytykkeitä ja kompassi sekä fresno-linssi tulentekoa varten (aurinkoisella säällä). Rasian sisältö vaihtelee tarpeen mukaan.

• Silva-kompassi (Compass 28)
• Fire Starter Tinder - sytykkeet
• Esbit solid fuel small-pelletit
• Vaseliini-puuvilla-vanusytykkeitä

Kitin tärkeinpänä tehtävänä on turvata tulenteko vaikeissakin olosuhteissa ja mukana on paljon eri tarvikkeita sitä varten. Esbit-sytytyspalat palavat märkinäkin ja Fire Starter Tinder-sytykkeet syttyvät todella helposti. Kaikista tavaroista tehdään vielä arvostelut erikseen.

Mitä sinun EDC-tulenteko kitistäsi löytyy?

Edellytykset selviytymiselle

Maailma muuttuu jatkuvasti ja selviytymistaitoja ei ole koskaan kaivattu yhtä kipeästi kuin nyt. Ihmisen selviytymisvaisto on aina ollut voimakas ja keho kestää hämmästyttävän suuria koettelemuksia. Tämän vuoksi selviytymistaito on paras henkivakuutus minkä voit hankkia. Nyky-yhteiskunnassa eläminen on vieraannuttanut meidät kuitenkin yhä kauemmas oleellisten taitojen oppimisesta ja harjoittelusta. Esimerkkinä tästä  mieleeni on jäänyt vuosia vanha lehtikirjoitus Aamulehdessä, jossa oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti kommentoi metsästystä ja  urheiluammuntaa epänormaalina harrastuksena. Kirjoitus mielestäni osoittaa hyvin sen, että  olemme ajatusmaailmaltamme jo vieraantuneet hyvin kauas siitä mikä meille oli arkipäivää vielä joitakin kymmeniä vuosia sitten. Osaamme kaikki selviytyä niissä olosuhteissa, joissa olemme tottuneet toimimaan, vaikka jokapäiväistä elämää ei ajatellakaan selvitymisenä. Todellisen varautujan on kuitenkin selviydyttävä kun tuttu ympäristö muuttuu dramaattisesti esimerkiksi luonnonkatastrofin seurauksena.

Eloonjäämisessä on kyse selviytymisen perusperiaatteiden tuntemisesta ja kyvystä soveltaa niitä käytännössä. Isoimpana osana selviytymistä on kuitenkin elämänhalu ja tahto selviytyä. Kun esimerkiksi onnettomuus on sattunut vaaditaan henkisiä voimia ryhtyä tarvittaviin toimiin ja näitä todennäköisiä tilanteita varten on harjoiteltava. Jokainen meistä varmasti tunnistaa omalta osaltaan todennäköisimmät tilanteet joihin joutumista varten voi harjoitella ja varautua. Käytännössä tämä voi tarkoittaa vara-avainten kätkemistä kotiavainten unohduttua sisälle asuntoon tai ICE-tiedon laittamista matkapuhelimeen. Joillekin varautuminen voi olla paljon enemmän, varautumista puolustamaan itseään tai läheisiään luonnonkatastrofeilta tai ruuan varastoimista kellariin. Tiedoista ja taidoista huolimatta ilman elämänhalua ei voi selviytyä hätätilanteessa.

Elämänhalun lisäksi varautuja tarvitsee tietoa, sillä se tieto hälventää pelon. Mitä enemmän tietoa, sitä suurempi todennäköisyys selviytyä. Ota siis selvää edellytyksistä selviytymiselle ajoissa!

Viimeisimpänä varautumisessa tulevat vasta varusteet joita on oltava mahdollisimman vähän ja niiden käyttötavat ja mahdollisuuden on tunnettava. Myös ympäristön suomien mahdollisuuksien hyväksikäyttöön on keskityttävä. Täytyy oppia sopeutumaan tilanteisiin ja käyttämään luontoa hyväkseen säilyäkseen hengissä. Selviytyjän on osattava hyödyntää kaikki mahdollinen ympäriltään parhaalla mahdollisella tavalla.

Dieselin säilyvyys

Fiksut varautuvat huomiseen. Mikäli televisio tai radio eivät viimeiset kuukaudet ole olleet täysin kadoksissa, lienee jokaiselle tullut selväksi nyky-yhteiskuntamme kukaties kriittisimmän energiahyödykkeen – öljyn – hintapudotus.

Vielä viime vuonna yli 130 dollarin tynnyrihinnoissa liikkuneen mustan kullan hinnanlasku on näkynyt myös polttoainepumpuilla. Bensiinin ja dieselin hinta on tullut alas tuntuvasti.

Tulevaisuutta suunnittelevalle tulee tällaisissa tilanteissa varmasti mieleen se, kannattaisiko dieseliä tai bensiiniä ostaa nyt käyttöön myös tulevaisuutta varten? Eikö hinnassa ole korotuspaineita, kun kyseessä on kuitenkin piakkoin loppuva luonnonvara?

Valitettavasti markkinoiden hinnoittelumekanismi on monimutkainen ja siihen liittyy myös psykologiaa. Vaikka öljy on varmasti loppumassa, arviot lopusta vaihtelevat. Se tiedetään, että mönjää on maan kuoren alla niin paljon, ettei se vielä vaikuta hintoihin.

Mikäli tosisurvari aikoo säilöä naftaa tai bensiinia, tulee mieleen nopeasti se, kauanko tavaraa voi säilyttää. Ei kovin kauaa, mikäli öljy-yhtiöitä on uskominen. Ajan myötä diesen paakkuuntuu, mikä näkyy moottorin huonona käyntinä, suodattimien likaantumisena ja muina ongelmina. Yhtiöt suosittelevat säilytysajaksi vain kuutta kuukautta tai yhtä vuotta.

Alla on muutamien öljy-yhtiöiden tarkempia suosituksia dieselin säilyvyydelle. Bensiinin kanssa tilanne on saman suuntainen. Kannattaa kuitenkin muistaa, että rajat koskevat nykyaikaisia autoja, joiden poltto-optimointi on pitkälle viety, eikä sijaa häiriöille polttoaineen laadussa ole.

Säilyvyyteen vaikuttaa paljon dieselin olosuhteet. Vaihtelevissa lämpötiloissa säilytystankkiin voi kertyä pohjalle vettä, mikä mahdollistaa mikrobikasvun ja tätä kautta polttoaineen laadun nopean laskun.

Mikäli nurkista löytyy vanha savuttava Mersu, voinee kaikki säilymisajat kertoa vähintään viidellä. Klikkaa linkkiä avataksesi kuvat suuremmaksi.

Skenaarioharjoitus 2 - Osa 2: Yöllinen herätys

Olemme ehkä varautuneet moniin ongelmiin, mutta usein varaudumme niihin asioihin, joihin uskomme. Tämän mahdollisuuden varjopuolena on se, että omista oletuksistamme lähtien emme välttämättä tule miettineeksi kaikkia vaihtoehtoja.

Varautujien Skenaarioharjoitukset vastaavat juuri tähän. Blogissa tullaan lähitulevaisuudessa julkaisemaan 25-osaisen blogisarja, jossa kuvataan 25 erilaista skenaariota.

Skenaariot ovat kestoltaan 1-5 blogipostausta, jotka ilmestyvät eri aikoihin. Skenaario pyrkii kertomaan ajallisesti tapahtumien etenemistä. Lukiessasi postauksia, voit mahdollisesti hymähdellä tai miettiä ja kommentoida, miten toimisit skenaarion tilanteessa niillä tiedoilla, joita sinulla on käytettävissäsi. Myöhemmin, kun tilanne etenee, voit miettiä, osuitko oikeaan.

Skenaarioharjoitus 2 - Osa 2: Yöllinen herätys

Simon hengitys alkoi viimein tasaantua. Lepohetki ei kuitenkaan kestäisi kauaa, sillä nyt jokainen sekunti on tärkeä. Pysähtymisen tarkoituksena ei suinkaan ollut huilata, vaan kuunnella. Projektia haittasivat voimakkaana kuuluvat sydänäänet, tärisevät kädet ja huohottava hengitys.

Käsien tärinä oli merkki runsaasta adrenaliinista. Huohottamisen ja sydämen sykkeen selittävät sen lisäksi kymmenen sekuntia sitten tapahtunut kuolemanjuoksu, jossa mukava lämmin asunto oli vaihtunut kerrostalon loskaiseen pihapenkereeseen.

Yö oli pilvinen ja pimeä.

Kuu yritti luoda kasvojaan verhon takaa, mutta työ oli pilvipeitteen sakeuden vuoksi turhaa. Simo yritti miettiä, mutta miettiminen sujui huonosti. Hänen mielessään lentelivät sikin sokin erilaiset kysymykset, joihin tuntui olevan mahdotonta keksiä vastausta. Simo ei ollut jäänyt miettimään – se saattoi pelastaa hänen henkensä.

Puolustusvoimilla työskentelevä Simo Ranta oli entinen lentäjä. Vaikka uljaat päivät pilvien yläpuolella ovat auttamatta taakse jäänyttä elämää, virallisissa kirjoissa ja kansissa hän on edelleen täyspätevä torjuntahävittäjäkuski. Vaikka nyt pitäisi miettiä aivan muuta, Simo huomasi ajattelevansa katkerana olevansa edelleen pätevä vain torjuntatehtäviin. Vaikka Boeing-lentokonetehtaan nielaisema McDonald-Douglas rakensi FA-18C-hävittäjän toimimaan myös rynnäkkötehtävissä, Suomelle kyky maavaikuttamiseen otettiin käyttöön vasta toisen elinaikapäivityksen yhteydessä. Sitä Simo ei koskaan päässyt harjoittelemaan: sen takasi vapaa-ajalla sattunut hirvikolari, joka aiheutti selkävamman. Ei isoa, mutta tarpeeksi ison: taistelulennot loppuivat kuin seinään.

Ketään ei näkynyt. Ilmeisesti kukaan ei lähtenyt seuraamaan. Simon hengitys alkoi tasaantua, ajatukset eivät. Vaistonvaraisesti hän koitti reittään, kohautti olkapäitään, hipaisi vasenta reisitaskuaan ja hiveli sormilla kylmää teräsrakennelmaa.

Reidellä kaikki oli kunnossa. Fjällrävenin G1000-housujen pinta oli vahainen, mutta tällä kertaa Simoa kiinnosti enemmän reisitelakkaan tiukasti kiinnitetty IMI Defencen kotelo, sekä siihen naitettu Sig Sauer P226 Mk. 15 -pistooli. Olkapäitä kohauttamalla varmistui, että reppu on edelleen mukana ja metallin sipaisun myötä Simo tunsi, että hänen mukaansa ottaman metsästyskiväärin piippu oli puhdas.

Kaikki oli kunnossa. Paitsi ettei mikään ollut kunnossa.

Simo oli järkyttynyt. Hän yritti järkeillä, mitä juuri äsken oli tapahtunut. 

Hän oli tappanut kaksi miestä. 

Vaikka hän oli sotilas, hän oli ilmavoimien lentäjä. Ilmavoimien lentäjät eivät tapa ihmisiä. Juuri niin hän oli kuitenkin tehnyt.

Hengityksen tasaannuttua Simo päätti, ettei kukaan seurannut häntä. Ulko-ovi pysyi kiinni ja liike pihalla oli pysähtynyt. Yön varjoissa voisi kuitenkin olla hyökkääjien rikostoveri. Kiväärin päälle kiinnitetyn Trijiconin tähtäimen avulla Simo skannasi pihan jokaisen osan. Tähysti autojen alle, katsoi parvekkeet ja tienvierustat.

Ei ketään. Piha oli autio. Asia tuntui ihmeellisemmältä kuin puhdas juomavesi kehitysmaissa, sillä ennen nopeaa siirtymää Simo oletti maailman räjähtäneen ympärillään. Hänet oli yllätetty, koska en hän ei ollut varautunut. Ajatus soimasi häntä: miksi en lähtenyt asunnolta aikaisemmin?

Simo päätti ottaa hallitun riskin ja palata asuntoon. Tarkoitus oli tyhjentää patruunavarasto ja ottaa mukaan lämmin ja vedenpitävä parkatakki. Suojauksen lisäksi se tarjoaa uskottavan spurgulookin, jonka ansiosta lipaskotelot, luotisuojalevyt ja radiotaskut peittyvät näkyvistä loistavasti. Kun pistoolikotelon vaihtaa reideltä lonkalle, Simo sulautuisi täysin Töölön aamunkahvintuoksuiseen hipsterivilinään. Hänen matkansa ei kuitenkaan suuntautuisi Töölöön: ei todellakaan.

Simo katsoi kelloa ja antoi itselleen aikaa viisi minuuttia. Kuudennen kohdalle pitäisi olla jo liikkeellä.

Hän eteni varovasti asuntoon. Maassa lojui ruumis, joka vaikutti elottomalta. Simo ei halunnut ottaa riskejä, joten hän tökkäsi elottoman lihakasan kurkkuun keittiöveitsen.

Kuollut kuin kivi. Simon Tikka T3 -kiväärin raskas 30-06 -luoti oli puhkaissut hyökkääjän pehmeät IIIA-tason luotisuojalevyt keskirinnan kohdalta. Mikä onni, että käytössä oli ollut voimakas metsästyskivääri.

Simo tarkasti myös tämän rikostoverin, joka oli jäänyt ristituleen. Glock-pistoolin suuri, todennäköisesti .45 AGP -luodin sisäänmenoaukko oli takaraivossa. Ulos projektiili oli tullut jossain kohti kasvoja. Mahdotonta sanoa, Simo tuumi, sillä iskuvoimaltaan pistooliluodiksi suhteellisen voimakas Glock-kaliiberi oli aiheuttanut pahaa jälkeä.

Minuutti. Simo tutki hyökkääjien taskut. Molemmilta löytyi taskuista puhelin, rahaa ja kaksi varalipasta. Ei henkilöpapereita.

– Kuulinko oikein?

Simo mietti mumisten, oliko todella kuullut yllättyneiden hyökkääjien älähtävän Venäjäksi. Samalla itsesyyttely jatkui: miksi olin asunnossani edelleen?

Toisen henkilön taskusta löytyi auton avain. Simo nappasi sen kassiinsa pistooleiden, varalippaiden ja muiden takavarioimiensa tavaroiden mukaan. Hän raahasi hyökkääjät parvekkeelle pakkaseen ja täytti salamannopeasti isot keikkalaukut. Samalla hän otti mukaansa uskollisen metsästyshaulikkonsa ja kaikki pistoolipatruunansa.

Neljä minuuttia. Pitäisi olla jo liikkeessä. Ovella Simo käännähti kannoilla ja päätti repiä toiselta hyökkääjistä luotisuojan mukaan. Sille voisi tulla käyttöä. Poistuessaan hän oli kompastua metalliseen kartioon, joka paljastui pistoolin äänenvaimentimeksi. Hän otti senkin mukaansa. Ovella Simo kääntyi sulkemaan asuntonsa ovea. Hän jähmettyi.

Ovessa roikkuivat huoltoyhtiön avaimet.

Simon myöhästyi itse asettamastaan aikamääreestä. Käsi pistoolin kahvalla hän marssi kohti autoaan, pyrkien olemaan mahdollisimman tietoinen ympäristöstään. Toyota Hiace ei kukaties ole nopein tai seksikkäin auto, mutta tänään sen suuri tavaratila tuli tarpeeseen. Kaikkien tavaroiden pakkaus onnistui nopeasti.

Ennen liikkeellelähtöä Simo paineli takavarikoitua Toyotan avainta. Valot eivät välkähtäneet. Hyökkääjien ajoneuvo oli todennäköisesti jätetty kauemmas.

Ammattimainen liike.

Simo päästi Hiacen yhdeksänkymmentä pollea valloilleen ja päätti poistua parasta mahdollista vauhtia kohti Viitasaarta. Siellä olisi ystävän kesämökki, josta tulisi ainakin joksikin aikaa hänen turvapaikkansa. Ystävä oli hänelle ison palveluksen velkaa: nyt se olisi hyvä maksaa takaisin pienellä residenssiluvalla.

Heti alkumatkasta Simo repi akut irti takavarikoiduista puhelimista. Nokian peruspuhelimet oli varustettu DNA:n prepaid-liittymillä. Hän sulloi kuun valaisemalla Lahdenväylällä puhelimet pussiin ja kätki ne lähipuun juurelle bussipysäkin kupeeseen.

Lahden jälkeen puuduttava ajomatka oli tasaannuttanut Simon taistelustressiä. Hän sai ajatuksiaan kokoon ja päätteli asioita. Hyökkääjät olivat erittäin todennäköisesti vieraan vallan edustajia.

Aamuöinen visiitti ei ollut kohteliaisuuskäynti. Simo palautti mieleen kadettikoulun turvallisuusoppitunnin, jossa kerrottiin vihollisen harmaan vaiheen aikana käyttävän kaikkien keinoja vastustajan avainpelaajien likvidoimiseen. Ajatus kylmäsi: hänen ovelleen kaatuneet miehet olivat todennäköisesti ammattitappajia.

Simon mieli oli täynnä kysymyksiä. Miksi hänet haluttiin tappaa? 

Ei hän enää ollut operatiivinen lentäjä vaan ainoastaan toimistorotta. Eihän nyt ollut mikään harmaa vaihe, eivät pienet rajakahinat enää nykypäivänä sotia aiheuta! Mistä miehet olivat saaneet huoltoyhtiön avaimet asuntoon?

Jos työkaveri ei olisi soittanut edellisenä iltana, olisiko hänet tapettu kylmäverisesti sänkyyn? Simo painoi kaasun pohjaan: hän halusi kauaksi kodistaan, josta oli vähällä tulla hänen hautansa.

Skenaarioharjoitus 2 - Osa 1:Etelä-Suomen haltuunotto

Olemme ehkä varautuneet moniin ongelmiin, mutta usein varaudumme niihin asioihin, joihin uskomme. Tämän mahdollisuuden varjopuolena on se, että omista oletuksistamme lähtien emme välttämättä tule miettineeksi kaikkia vaihtoehtoja.

Varautujien Skenaarioharjoitukset vastaavat juuri tähän. Blogissa tullaan lähitulevaisuudessa julkaisemaan 25-osaisen blogisarja, jossa kuvataan 25 erilaista skenaariota.

Skenaariot ovat kestoltaan 1-5 blogipostausta, jotka ilmestyvät eri aikoihin. Skenaario pyrkii kertomaan ajallisesti tapahtumien etenemistä. Lukiessasi postauksia, voit mahdollisesti hymähdellä tai miettiä ja kommentoida, miten toimisit skenaarion tilanteessa niillä tiedoilla, joita sinulla on käytettävissäsi. Myöhemmin, kun tilanne etenee, voit miettiä, osuitko oikeaan.

Skenaarioharjoitus 2 - Osa 1:Etelä-Suomen haltuunotto

Venäjän ja Turkin välit ovat tulehtuneet Turkin ammuttua alas Venäjän hävittäjän lähellä Syyrian rajaa. Molemmat lentäjät pelastautuivat heittoistuimille ennen ohjusten iskeytymistä koneen runkoon  mutta laskeutuessaan laskuvarjoille he joutuivat Turkmeeni-kapinallisten panttivangeiksi ja samalla Venäjä joutui turkmeenien kiristyksen kohteeksi. Panttivankidraama eskaloitui lopulta pilottien turmioksi.

Tapauksen ei pitänyt liittyä Suomeen mitenkään.

Venäjän miehitettyä myös Turkin rajat kostoksi hävittäjän alasampumisesta ovat Nato-joukot kutsuttu hätiin Venäjää ympäröiviin Nato-maihin. Äkillisestä tilanteesta tulistuneena on Venäjää yksinvaltaan ottein hallitseva Nikolas Delgev antanut käskyn miehittää Etelä-Suomen turvatakseen yhteyden Kaliningradiin. 

Venäjän joukkojen oletetaan yrittävänsä ottaa haltuun Suomi Vironlahdelta Hankoon asti, Helsinki mukaan lukien. Oletettavasti kohteena on myös Ahvenanmaa Gotlanti ja Tanskan Bornholm.

On joulukuun 20. ja räntäinen vesisade vihmoo vasten rajamies Hirtelän kasvoja. Viranomaisradio Virvestä  tulee hätätiedotus, että Suomenlahdella on havaittu tunnistamattomia vihamielisiä aluksia ja vihamielisten joukkojen rantautuneen Suomen rannoille. 

Avainhenkilöitä on evakuoitu Helsingistä jo yönaikana mutta tiedustelun varoituksista huolimatta nopeasti liikkuva punakone on yllättänyt Suomen ennen liikekannallepanoa. 

Koko Suomi on jo kaaoksessa...

Aitoa käsityöläistaitoa – näin rakennetaan vanha kunnon hirsimökki

Survarin työkalupakkiin tulisi kuulua laaja-alainen käsitys käsitöistä, ainakin periaatteista. Meillä ei nyky-yhteiskunnan asukkaina ole juurikaan tarttumapinta-alaa vanhoihin käsityötaitoihin, joiden osaaminen on ennen ollut osaltaan jokamiehentaito, osaltaan arvostettujen ammattilaisten tarkkaan varjeltua osaamista.

Avuksi saapuu Youtube, tiedon aarreaitta. Videopalvelusta löytyy helposti tietoa esimerkiksi vanhasta käsityölaiskulttuurista.  Hyväksi esimerkiksi käy mallivideomme, jossa on opastettu hirsitalon rakennusta hyvin perinteisin välinein.

Videolla kuvatulla tavalla valmistettiin vielä 150 vuotta sitten paljon taloja. Kuten nopeasti käy ilmi, tekeminen vaatii aikaa, miestyövoimia ja tarkkaa kättä. Hirsikirvesmieheksi ei valmistuttu koulun penkilltä vaan taidon hallinta vaati pitkää uraa.

Katsoa video alla olevasta upotteesta.