Skenaarioharjoitus 2 - Osa 2: Yöllinen herätys

Olemme ehkä varautuneet moniin ongelmiin, mutta usein varaudumme niihin asioihin, joihin uskomme. Tämän mahdollisuuden varjopuolena on se, että omista oletuksistamme lähtien emme välttämättä tule miettineeksi kaikkia vaihtoehtoja.

Varautujien Skenaarioharjoitukset vastaavat juuri tähän. Blogissa tullaan lähitulevaisuudessa julkaisemaan 25-osaisen blogisarja, jossa kuvataan 25 erilaista skenaariota.

Skenaariot ovat kestoltaan 1-5 blogipostausta, jotka ilmestyvät eri aikoihin. Skenaario pyrkii kertomaan ajallisesti tapahtumien etenemistä. Lukiessasi postauksia, voit mahdollisesti hymähdellä tai miettiä ja kommentoida, miten toimisit skenaarion tilanteessa niillä tiedoilla, joita sinulla on käytettävissäsi. Myöhemmin, kun tilanne etenee, voit miettiä, osuitko oikeaan.

Skenaarioharjoitus 2 - Osa 2: Yöllinen herätys

Simon hengitys alkoi viimein tasaantua. Lepohetki ei kuitenkaan kestäisi kauaa, sillä nyt jokainen sekunti on tärkeä. Pysähtymisen tarkoituksena ei suinkaan ollut huilata, vaan kuunnella. Projektia haittasivat voimakkaana kuuluvat sydänäänet, tärisevät kädet ja huohottava hengitys.

Käsien tärinä oli merkki runsaasta adrenaliinista. Huohottamisen ja sydämen sykkeen selittävät sen lisäksi kymmenen sekuntia sitten tapahtunut kuolemanjuoksu, jossa mukava lämmin asunto oli vaihtunut kerrostalon loskaiseen pihapenkereeseen.

Yö oli pilvinen ja pimeä.

Kuu yritti luoda kasvojaan verhon takaa, mutta työ oli pilvipeitteen sakeuden vuoksi turhaa. Simo yritti miettiä, mutta miettiminen sujui huonosti. Hänen mielessään lentelivät sikin sokin erilaiset kysymykset, joihin tuntui olevan mahdotonta keksiä vastausta. Simo ei ollut jäänyt miettimään – se saattoi pelastaa hänen henkensä.

Puolustusvoimilla työskentelevä Simo Ranta oli entinen lentäjä. Vaikka uljaat päivät pilvien yläpuolella ovat auttamatta taakse jäänyttä elämää, virallisissa kirjoissa ja kansissa hän on edelleen täyspätevä torjuntahävittäjäkuski. Vaikka nyt pitäisi miettiä aivan muuta, Simo huomasi ajattelevansa katkerana olevansa edelleen pätevä vain torjuntatehtäviin. Vaikka Boeing-lentokonetehtaan nielaisema McDonald-Douglas rakensi FA-18C-hävittäjän toimimaan myös rynnäkkötehtävissä, Suomelle kyky maavaikuttamiseen otettiin käyttöön vasta toisen elinaikapäivityksen yhteydessä. Sitä Simo ei koskaan päässyt harjoittelemaan: sen takasi vapaa-ajalla sattunut hirvikolari, joka aiheutti selkävamman. Ei isoa, mutta tarpeeksi ison: taistelulennot loppuivat kuin seinään.

Ketään ei näkynyt. Ilmeisesti kukaan ei lähtenyt seuraamaan. Simon hengitys alkoi tasaantua, ajatukset eivät. Vaistonvaraisesti hän koitti reittään, kohautti olkapäitään, hipaisi vasenta reisitaskuaan ja hiveli sormilla kylmää teräsrakennelmaa.

Reidellä kaikki oli kunnossa. Fjällrävenin G1000-housujen pinta oli vahainen, mutta tällä kertaa Simoa kiinnosti enemmän reisitelakkaan tiukasti kiinnitetty IMI Defencen kotelo, sekä siihen naitettu Sig Sauer P226 Mk. 15 -pistooli. Olkapäitä kohauttamalla varmistui, että reppu on edelleen mukana ja metallin sipaisun myötä Simo tunsi, että hänen mukaansa ottaman metsästyskiväärin piippu oli puhdas.

Kaikki oli kunnossa. Paitsi ettei mikään ollut kunnossa.

Simo oli järkyttynyt. Hän yritti järkeillä, mitä juuri äsken oli tapahtunut. 

Hän oli tappanut kaksi miestä. 

Vaikka hän oli sotilas, hän oli ilmavoimien lentäjä. Ilmavoimien lentäjät eivät tapa ihmisiä. Juuri niin hän oli kuitenkin tehnyt.

Hengityksen tasaannuttua Simo päätti, ettei kukaan seurannut häntä. Ulko-ovi pysyi kiinni ja liike pihalla oli pysähtynyt. Yön varjoissa voisi kuitenkin olla hyökkääjien rikostoveri. Kiväärin päälle kiinnitetyn Trijiconin tähtäimen avulla Simo skannasi pihan jokaisen osan. Tähysti autojen alle, katsoi parvekkeet ja tienvierustat.

Ei ketään. Piha oli autio. Asia tuntui ihmeellisemmältä kuin puhdas juomavesi kehitysmaissa, sillä ennen nopeaa siirtymää Simo oletti maailman räjähtäneen ympärillään. Hänet oli yllätetty, koska en hän ei ollut varautunut. Ajatus soimasi häntä: miksi en lähtenyt asunnolta aikaisemmin?

Simo päätti ottaa hallitun riskin ja palata asuntoon. Tarkoitus oli tyhjentää patruunavarasto ja ottaa mukaan lämmin ja vedenpitävä parkatakki. Suojauksen lisäksi se tarjoaa uskottavan spurgulookin, jonka ansiosta lipaskotelot, luotisuojalevyt ja radiotaskut peittyvät näkyvistä loistavasti. Kun pistoolikotelon vaihtaa reideltä lonkalle, Simo sulautuisi täysin Töölön aamunkahvintuoksuiseen hipsterivilinään. Hänen matkansa ei kuitenkaan suuntautuisi Töölöön: ei todellakaan.

Simo katsoi kelloa ja antoi itselleen aikaa viisi minuuttia. Kuudennen kohdalle pitäisi olla jo liikkeellä.

Hän eteni varovasti asuntoon. Maassa lojui ruumis, joka vaikutti elottomalta. Simo ei halunnut ottaa riskejä, joten hän tökkäsi elottoman lihakasan kurkkuun keittiöveitsen.

Kuollut kuin kivi. Simon Tikka T3 -kiväärin raskas 30-06 -luoti oli puhkaissut hyökkääjän pehmeät IIIA-tason luotisuojalevyt keskirinnan kohdalta. Mikä onni, että käytössä oli ollut voimakas metsästyskivääri.

Simo tarkasti myös tämän rikostoverin, joka oli jäänyt ristituleen. Glock-pistoolin suuri, todennäköisesti .45 AGP -luodin sisäänmenoaukko oli takaraivossa. Ulos projektiili oli tullut jossain kohti kasvoja. Mahdotonta sanoa, Simo tuumi, sillä iskuvoimaltaan pistooliluodiksi suhteellisen voimakas Glock-kaliiberi oli aiheuttanut pahaa jälkeä.

Minuutti. Simo tutki hyökkääjien taskut. Molemmilta löytyi taskuista puhelin, rahaa ja kaksi varalipasta. Ei henkilöpapereita.

– Kuulinko oikein?

Simo mietti mumisten, oliko todella kuullut yllättyneiden hyökkääjien älähtävän Venäjäksi. Samalla itsesyyttely jatkui: miksi olin asunnossani edelleen?

Toisen henkilön taskusta löytyi auton avain. Simo nappasi sen kassiinsa pistooleiden, varalippaiden ja muiden takavarioimiensa tavaroiden mukaan. Hän raahasi hyökkääjät parvekkeelle pakkaseen ja täytti salamannopeasti isot keikkalaukut. Samalla hän otti mukaansa uskollisen metsästyshaulikkonsa ja kaikki pistoolipatruunansa.

Neljä minuuttia. Pitäisi olla jo liikkeessä. Ovella Simo käännähti kannoilla ja päätti repiä toiselta hyökkääjistä luotisuojan mukaan. Sille voisi tulla käyttöä. Poistuessaan hän oli kompastua metalliseen kartioon, joka paljastui pistoolin äänenvaimentimeksi. Hän otti senkin mukaansa. Ovella Simo kääntyi sulkemaan asuntonsa ovea. Hän jähmettyi.

Ovessa roikkuivat huoltoyhtiön avaimet.

Simon myöhästyi itse asettamastaan aikamääreestä. Käsi pistoolin kahvalla hän marssi kohti autoaan, pyrkien olemaan mahdollisimman tietoinen ympäristöstään. Toyota Hiace ei kukaties ole nopein tai seksikkäin auto, mutta tänään sen suuri tavaratila tuli tarpeeseen. Kaikkien tavaroiden pakkaus onnistui nopeasti.

Ennen liikkeellelähtöä Simo paineli takavarikoitua Toyotan avainta. Valot eivät välkähtäneet. Hyökkääjien ajoneuvo oli todennäköisesti jätetty kauemmas.

Ammattimainen liike.

Simo päästi Hiacen yhdeksänkymmentä pollea valloilleen ja päätti poistua parasta mahdollista vauhtia kohti Viitasaarta. Siellä olisi ystävän kesämökki, josta tulisi ainakin joksikin aikaa hänen turvapaikkansa. Ystävä oli hänelle ison palveluksen velkaa: nyt se olisi hyvä maksaa takaisin pienellä residenssiluvalla.

Heti alkumatkasta Simo repi akut irti takavarikoiduista puhelimista. Nokian peruspuhelimet oli varustettu DNA:n prepaid-liittymillä. Hän sulloi kuun valaisemalla Lahdenväylällä puhelimet pussiin ja kätki ne lähipuun juurelle bussipysäkin kupeeseen.

Lahden jälkeen puuduttava ajomatka oli tasaannuttanut Simon taistelustressiä. Hän sai ajatuksiaan kokoon ja päätteli asioita. Hyökkääjät olivat erittäin todennäköisesti vieraan vallan edustajia.

Aamuöinen visiitti ei ollut kohteliaisuuskäynti. Simo palautti mieleen kadettikoulun turvallisuusoppitunnin, jossa kerrottiin vihollisen harmaan vaiheen aikana käyttävän kaikkien keinoja vastustajan avainpelaajien likvidoimiseen. Ajatus kylmäsi: hänen ovelleen kaatuneet miehet olivat todennäköisesti ammattitappajia.

Simon mieli oli täynnä kysymyksiä. Miksi hänet haluttiin tappaa? 

Ei hän enää ollut operatiivinen lentäjä vaan ainoastaan toimistorotta. Eihän nyt ollut mikään harmaa vaihe, eivät pienet rajakahinat enää nykypäivänä sotia aiheuta! Mistä miehet olivat saaneet huoltoyhtiön avaimet asuntoon?

Jos työkaveri ei olisi soittanut edellisenä iltana, olisiko hänet tapettu kylmäverisesti sänkyyn? Simo painoi kaasun pohjaan: hän halusi kauaksi kodistaan, josta oli vähällä tulla hänen hautansa.

Skenaarioharjoitus 2 - Osa 1:Etelä-Suomen haltuunotto

Olemme ehkä varautuneet moniin ongelmiin, mutta usein varaudumme niihin asioihin, joihin uskomme. Tämän mahdollisuuden varjopuolena on se, että omista oletuksistamme lähtien emme välttämättä tule miettineeksi kaikkia vaihtoehtoja.

Varautujien Skenaarioharjoitukset vastaavat juuri tähän. Blogissa tullaan lähitulevaisuudessa julkaisemaan 25-osaisen blogisarja, jossa kuvataan 25 erilaista skenaariota.

Skenaariot ovat kestoltaan 1-5 blogipostausta, jotka ilmestyvät eri aikoihin. Skenaario pyrkii kertomaan ajallisesti tapahtumien etenemistä. Lukiessasi postauksia, voit mahdollisesti hymähdellä tai miettiä ja kommentoida, miten toimisit skenaarion tilanteessa niillä tiedoilla, joita sinulla on käytettävissäsi. Myöhemmin, kun tilanne etenee, voit miettiä, osuitko oikeaan.

Skenaarioharjoitus 2 - Osa 1:Etelä-Suomen haltuunotto

Venäjän ja Turkin välit ovat tulehtuneet Turkin ammuttua alas Venäjän hävittäjän lähellä Syyrian rajaa. Molemmat lentäjät pelastautuivat heittoistuimille ennen ohjusten iskeytymistä koneen runkoon  mutta laskeutuessaan laskuvarjoille he joutuivat Turkmeeni-kapinallisten panttivangeiksi ja samalla Venäjä joutui turkmeenien kiristyksen kohteeksi. Panttivankidraama eskaloitui lopulta pilottien turmioksi.

Tapauksen ei pitänyt liittyä Suomeen mitenkään.

Venäjän miehitettyä myös Turkin rajat kostoksi hävittäjän alasampumisesta ovat Nato-joukot kutsuttu hätiin Venäjää ympäröiviin Nato-maihin. Äkillisestä tilanteesta tulistuneena on Venäjää yksinvaltaan ottein hallitseva Nikolas Delgev antanut käskyn miehittää Etelä-Suomen turvatakseen yhteyden Kaliningradiin. 

Venäjän joukkojen oletetaan yrittävänsä ottaa haltuun Suomi Vironlahdelta Hankoon asti, Helsinki mukaan lukien. Oletettavasti kohteena on myös Ahvenanmaa Gotlanti ja Tanskan Bornholm.

On joulukuun 20. ja räntäinen vesisade vihmoo vasten rajamies Hirtelän kasvoja. Viranomaisradio Virvestä  tulee hätätiedotus, että Suomenlahdella on havaittu tunnistamattomia vihamielisiä aluksia ja vihamielisten joukkojen rantautuneen Suomen rannoille. 

Avainhenkilöitä on evakuoitu Helsingistä jo yönaikana mutta tiedustelun varoituksista huolimatta nopeasti liikkuva punakone on yllättänyt Suomen ennen liikekannallepanoa. 

Koko Suomi on jo kaaoksessa...